ReijoPaunonen Läpivalaisevia kirjoituksia päivänpolitiikan polttavista aiheista. Muutos ei tule puhumalla, vaan tekemällä.

EU kohti määräenemmistön valtaa

  • EU kohti määräenemmistön valtaa

Mainitsin uuden Suomen blogissa 24.3.2013, kuinka Linnake-Eurooppa ottaa muotoaan. Nyt 5 vuotta myöhemmin ollaan tilanteessa, jossa otteet tiukkenevat ja taistelu vallasta syvenee.

Pääosaan nousee ns määräenemmistön valtarakenne, joka tuntuu olevan kuuma kivi Eu:n päätöksenteon kengässä. Tästä saimme viimeksi omakohtaista osviittaa Suomen kamaralla, kun Euroopan vakausmekanismille (EVM) kaavailtu määräenemmistön päätösvallan laajentaminen kariutui.

EVM ei suinkaan ole ainut osa-alue jolle kaavaillaan muutamien suurten EU valtioiden harvainvaltaa. Sama pyrkimys koskee myös Eu:n ihmisoikeus-, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, sekä tietenkin monia muita elintärkeitä teemoja, kuten energiaa.

Eikä tässä vielä kaikki. Mukaan määräenemmistökeskusteluun on otettu jopa globaali sääntöihin perustuva maailmanjärjestyksen puolustaminen.

Tästä mielenkiintoisesta aiheesta kertoo EU:n ulkopolitiikkaa ohjaavan komitean puheenjohtaja Sofie From-Emmesberger , Karjalainen lehdessä:

EU:n ulkopolitiikan kompastelu on mietinnän paikka, sanoo politiikkaa ohjaava Sofie From-Emmesberger – kolme keskeistä kannanottoa kaatui, koska EU-maat olivat eri mieltä.

Kun Euroopan unioni linjaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, valokeilassa ovat usein ministerit ja päämiehet, mutta työ tehdään jo selvästi ennen punaisten mattojen levittämistä. Kokousten loppupäätelmien sanamuotoja saatetaan hioa hyvinkin hartaasti, ja jos huonosti käy, yhteistä näkemystä ei löydetä.

Komissio ehdotti jo syksyllä, että esimerkiksi pakotteisiin, ihmisoikeuspolitiikkaan ja kriisinhallintaoperaatioihin liittyviä päätöksiä helpotettaisiin siirtymällä määräenemmistöpäätöksiin. Esityksen takana pitäisi silloin olla 55 prosenttia jäsenmaista ja vähintään 65 prosenttia EU:n kansalaisista.

Päätöksenteon helpottamisesta puhutaan hetkellä, jolloin Euroopan unioni yrittää ottaa vahvempaa roolia myös sääntöihin perustuvan maailmanjärjestyksen puolustajana.

 

Sofie From-Emmesberger nostaa esille myös uhkauselementin:

Toisaalta päätösten tekeminen määräenemmistöllä voisi ehkä olla myös kannustin.

–  Se olisi tietynlainen uhka eli ponnisteltaisiin vielä enemmän, jotta saataisiin yksimielinen päätös.

Herää kysymys kuuluvatko uhkailut, tärkeiden päätöksenteon valmistelujen salaamiset ja määräenemmistön vallan kasvattaminen siihen EU kuvaan, jota suomalaisina olisimme valmiita kannattamaan?

Valtavien taloushuolien ja poliittisen epävarmuuden tilassa Eu:n ei tule keskittyä maailmanpoliisin sijaiskärsijäksi ja pienten jäsenmaiden oikeuksien kaventamiseen määräenemmistönsä voimalla.

Reijo Paunonen

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Määräenemmistö sopii ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan mitä parhaimmalla tavalla. Suomella ei ole mitään syytä toimia tulppana, kun EU tekee ylikansallista politiikkaa. Se ei ole demokratiaa, että 97 % kärsii yhden jäsenmaan tai yhden puolueen vastustuksen takia.

Yksimielisyysperiaatteen vuoksi 97 prosentissa päätettävistä asioissa Suomi itse kärsii siitä, ettei päätöksiä saada tehtyä.

Käyttäjän ReijoPaunonen kuva
Reijo Paunonen

Oletko siis sitä mieltä, että EU saisi ja voisi määrätä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta määräenemmistönsä kautta?

Pidän tätä vaihtoehtoa Suomen kohdalla erittäin arvelluttavana hyvin monista syistä.

Ja mitä muuhun torppaukseen tulee, eihän millään jäsenmaalla ole syytä estää tasapuolisia ja oikeudenmukaisia yhteisiä päätöksiä yhteiseksi hyväksi. Tilanne muuttuu, kun kollektiivinen päätös loukkaa kansallista etua, etenkin jos se tapahtuu ilman kompensaatioita.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Ei Suomella tai millään muulla EU-maalla olekaan mitään syytä estää ylikansallisella tasolla toimivan EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Näin kuitenkin tapahtuu. Esimerkiksi Itävallan ulkopoliittinen linja on 180 astetta päinvastainen kuin unionilla. Listaan voi lisätä myöskin Unkarin ja Puolan.

Eihän Suomella ole mitään syytä estää EU:ta harjoittamasta omaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sen enempää kuin meidän tarvitsee olla huolissaan YK:n turvallisuusneuvoston tekemisistä ja tekemättömyyksistä.

EU ei tee Suomen ulkopolitiikkaa, vaan omaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. EU ei voi myöskään aloittaa sotaa Suomen ja Venäjän välille. Päätösvalta pysyy ihan pelkästään Eduskunnan, tasavallan presidentin ja Suomen hallituksen omissa käsissä.

On parempi mahdollistaa päätösten aikaan saaminen, minkä yhteydessä päästään myös sisäisesti miettimään miten sen yksittäisen jäsenmaan intressit päästään huomioon ottamaan. Päätösten syntyminen on tärkeää Suomelle erityisesti siksi, että Suomi on Venäjän rajanaapuri ja tarvitsee ensimmäisenä apua.

Käyttäjän ReijoPaunonen kuva
Reijo Paunonen Vastaus kommenttiin #3

Puola, Italia Unkari. Hyviä esimerkkejä maista, joilta halutaan viedä itsemääräämisoikeus, vaikkakin kaikkia näiden maiden toimia ei yleisesti voitaisikaan hyväksyä. Sanktioitahan on jo esitetty. Ruotuun laittamisen suurin syy lienee nyt Italia, joka uhkaa koko euroalueen taloutta.

Sanot: "EU ei tee Suomen ulkopolitiikkaa, vaan omaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa"
Tottakai tekee. Suomihan on kiinteänä osana EU:ta.

Vaarana on sellaisen sidonnaisuuden kasvu, joka on EU:n ydin- ja geopoliittisesti EU:n sisällä sijaitsevien maiden etu mutta ei Suomen. Jos EU:lle keskitetyn vallan kasvu paisuu yli kriittisen pisteen, ei enää sodankaan julistus ole jonkun jäsenmaan kamaralla mikään kummallisuus. On aivan selvää, että kun Sofie From-Emmesberger nostaa esille määräenemmistön päätösvallan laajentamisen esille juuri puolustus- ja turvallisuuspolitiikan alueella, tällaista ääriskenaariota ei voida ohittaa pelkällä olan kohautuksella.

Toistan:
Sofie From-Emmesberger nostaa esille myös uhkauselementin:
Toisaalta päätösten tekeminen määräenemmistöllä voisi ehkä olla myös kannustin.
–  Se olisi tietynlainen uhka eli ponnisteltaisiin vielä enemmän, jotta saataisiin yksimielinen päätös.

"Suomi on Venäjän rajanaapuri ja tarvitsee ensimmäisenä apua"
Apu tulee transatlanttisen ja pohjoismaisen yhteistyön ja suhteiden kautta. EU on jo sitonut itsensä, eikä sitä voida enää pitää ehdottoman luotettavana mahdollisen kriisin hetkellä. EU:n määräenemmistöisen päätösvallan voimassa olo tällaisessa tilanteessa olisi Suomen kannalta todella ongelmallista.

Suomen tulee pitää tiukasti kiinni riippumattomuudestaan ja päätösvallastaan.

Käyttäjän beige03 kuva
Risto Laine

Määräenemmistö päättää, että tehdäänpäs itsari. Suomella ei ole mitään syytä toimia tulppana, se ei ole Demokratiaa ja Suomen päätöksestä "EI KÄY" kärsisi 97% Eu kansalaista.

Ok, on jäbällä logiikka.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Kyllä syytön maatalous on kärsinyt EU-pakotteista ja vastapakotteista. Minun tietääkseni päämisterille ei ole tullut pakotteita. Onko ulkoministeri Soini vieraillut Venäjällä ?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Suomen tulee pitää tiukasti kiinni riippumattomuudestaan ja päätösvallastaan."

Tähän ei itsenäinen valtio voi tehdä mitään poikkeusta.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

EU:ssa on nyt ulko- ja turvallisuuspolitiikan osa-alueella päätöksentekomenettelyperiaate, missä 19 sinistä Suomen kansanedustajaa pystyy halvaannuttamaan unionin päätöksenteon.

Jos pitkässä juoksussa se on Suomen etu, että Venäjää mielistelevät eri maiden yhden tähden liikkeet estävät Euroopan unionia hoitamasta tehtäviään ja pystyvät estämään Suomen auttamisen ja tukemisen tilanteen sitä vaatiessa, niin olkoon sitten niin.

Käyttäjän ReijoPaunonen kuva
Reijo Paunonen

Esimerkiksi tässä tapauksessa EVM:n ja sitä kautta lopulta EVR:n päätösvallan kasvattaminen joutaakin halvaantua.

On jokseenkin naiivia luulla, että Euroopan unioni olisi hädän hetkellä auttajamme.
Tämä on käynyt yhä selvemmäksi viime tapahtumien ja ongelmien valossa, joiden parissa EU:ssa kamppaillaan.
Aivan kuiten mikä tahansa valtaryhmittymä, vaikka sitten keskitetylläkin vallalla, EU:kin toimisi lopulta ydinjäsenvaltioittensa etujen mukaisesti.
Suomi on ollut ja tulee olemaan sijaintinsa vuoksi tässä pelissä kauppatavaraa.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Sivusta katselun, avun antamisesta kieltäytymisen ja kriisien hoitamisen on estänyt se, mistä tässä keskustellaan. Nimittäin yksimielisyysvaatimus. Olet kovin eri linjoilla EU-politiikan suhteen nykyisen puolueesi Keskustan kanssa siitä, mikä on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perusratkaisu.

Käyttäjän ReijoPaunonen kuva
Reijo Paunonen Vastaus kommenttiin #8

Yksimielisyys ei yksin ratkaise, vaan myös päättäväisyys toimia tilanteen vaatimalla nopeudella. EU:n hampaattomuus on jo nähty.

Linjani on täysin sama ja muuttumaton. En todellakaan ole aina kaikista asioista samaa mieltä. Liittyessäni Keskustaan, toin esille omat näkemykseni jo ennakkoon. Sitä ei katsottu esteeksi liittymiselle. Mielipiteen vapaus toimii.

Toimituksen poiminnat