ReijoPaunonen Läpivalaisevia kirjoituksia päivänpolitiikan polttavista aiheista. Muutos ei tule puhumalla, vaan tekemällä.

Sampon ryöstö?

  • Sampon ryöstö?
  • Sampon ryöstö?

Ilta-Sanomien mukaan hallituksessa on puhjennut lihava riita Suomen päätösvallasta ja vastuista Euroopan vakausmekanismin (EVM) myöntämissä lainoissa. Nyt ollaan luopumassa isojen euromaiden linjauksilla siitä, että EVM tekee päätökset kiireellisissä tukimenettelyissä yksimielisesti. Kokoomus ja Keskusta ovat valmiita siihen, etteivät EVM:n uudet päätökset vaatisi jatkossa yksimielisyyttä, vaan niihin riittäisi 85 prosentin määräenemmistö. Neuvotteluja asian tiimoilta kävivät Juha Sipilä, Sampo Terho ja Petteri Orpo. Sinisille tämä ei käy ja asian käsittelyä jatketaan ensi viikolla.

EUn huippukokous hyväksyi jo viime joulukuussa raamisopimuksen, jossa ”yleinen päätöksentekomenettely kaikissa varautumisjärjestelyä koskevissa päätöksissä on yksimielisyys, mutta pyritään edelleen löytämään sopimus EVM-perustamissopimuksen mukaisesta kiireellisen – vahvistettuun määräenemmistöön (85 %) perustuvan – äänestysmenettelyn soveltamisesta, kunnioittaen kansallisia perustuslaillisia vaatimuksia.” Muutoksen kiireellistä läpivientiä ihmetellään, sillä muissakaan euromaissa asiaa ei ole tiettävästi päätetty.

Kyseinen uutinen tuli ja meni ilman suurempaa huomiota. Asia on kuitenkin Suomen talouden kannalta äärimmäisen tärkeä. Tulevaisuus ei lupaa hyvää kotimaassa eikä EU:nkaan tilanne näytä valoisalta. Talous takkuaa monessa maassa ja poliittiset epävarmuustekijät painavat päälle. Merkelin maahanmuuttopolitiikka on saanut puolueensa taholta selkeän tyrmäyksen.

Ranska, Italia ja Espanja oireilevat. Italia kasvatti alijäämäänsä merkittävästi ja on taantumassa. Italian osuus euromaiden velasta on lähes neljännes ja Italia näytteleekin pääosaa kevään europarlamenttivaaleissa ja niiden valtakulisseissa. Saksa haluaa poliittisen ja taloudellisen rauhan mutta se maksaa. Päätökset halutaan pian ennen europarlamenttivaaleja ja siksi lienee kiire myös kansallisella tasolla. Esimerkiksi täällä Suomessa hoppu ilmenee juuri esille otetun EVMn osalla.

Tähän viittaa vahvasti Italian pääministerin Giuseppe Conten lausunto (The Guardian 31.Jan-19):

“I’m not at all worried ... Even the most naive analysts know that at this moment there is a trade war going on between the United States and China.

Above all, Germany is holding us back ... it’s a transitional phase, which depends on external factors.

"En ole lainkaan huolissani ... Jopa kaikkein naiiveimmat analyytikot tietävät, että tällä hetkellä Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä käydään kauppasotaa.
Ennen kaikkea Saksa nostaa meidät takaisin ... on vielä siirtymäkausi, joka riippuu ulkoisista tekijöistä.

Kuten lausunnosta ilmenee, Conte tietää hyvin maailman kauppasotatilanteen ja myös Merkelin hankalan aseman. Conte puhuu ”siirtymäkaudesta” ja ”ulkoisista” tekijöistä, eikä liene vaikeaa arvata mitä ne ovat.

Se mikä tässä kuviossa huolestuttaa on Suomen taloudellinen asema ja kehitys pitemmällä aikajanalla. Korkojen on arveltu pysyttelevän nykyisellä tasolla vain tämän vuoden loppuun. Luottoluokitusta ei saatu kohoamaan. Soteuudistuksen viivästyminen aiheuttaa omat kielteiset kansantaloudelliset vaikutuksensa johtuen erinäisistä osasyistä (väestön vanheneminen, palkkojen harmonisointi ym ym). Yksi merkittävimmistä tekijöistä on kiinteistöt ja rakentaminen, jota on jatkettu siitä alkaen kun sote- ja maakuntauudistusta alettiin kehittämään. Kokonaisuutena taloudellinen riskienhallinta tulee yhä vaikeammaksi ja sitä voidaan tehdä luotettavasti vain lyhyelle aikavälille. Näin ollen Suomeen ei tarvita yhtään ainutta talouteen vaikuttavaa riskitekijää lisää.

Miksi EVMn lainananto-oikeutta ei tuotu Perustuslakivaliokuntaan, joka käsittelee hyvinkin yksityiskohtaisia ja merkitykseltään vähäisempiä asioita?  Esimerkkinä vaikkapa kalastuslaki.

Jan Hurri kirjoittaa, että" Se olisi vaarallista uhkapeliä koko eurotalouden vakaudella, sillä Italia on liian suuri ja liian velkainen simputettavaksi ja kyykytettäväksi Kreikan tapaan. Riski olisi uusi ja entistäkin rajumpi eurokriisi"

Tästäkin huolimatta Suomen ei tulisi sitoutua Euroopan vakausmekanismin laajennettuun päätöksentekoon ilman tapauskohtaista Suomen suostumusta. Juuri suuren riskin vuoksi, päätäösvalta tulisi säilyttää kansallisissa käsissä.

Nähtäväksi jää kuinka Sampo Terho pystyy pintansa pitämään tärkeääkin tärkeämmässä asiassa.

Pelättävissä on kuitenkin Sampon ryöstö.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän TimoKeklinen kuva
Timo Kekäläinen

Asia, jonka merkitys on suuri, mutta yleinen mielenkiinto valitettavan vähäistä.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

”Joulukuussa 2011 EU-maiden päämiehet sopivat Saksan ja Ranskan ehdotuksesta, että päätökset EVM:n käytöstä voi tehdä ilman kaikkien osapuolten hyväksyntää 85 %:n määräenemmistöllä. Suomen eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan muutos on vastoin Suomen perustuslakia.” Wikipedia.
Tästä on perustuslakivaliokunnan päätös olemassa jo joulukuulta 2011.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000002513366.html

”Suomen osuus EVM:n pääomasta on noin 1,8 prosenttia, mikä vastaa noin 12,6 miljardin euron osuutta. Vastuu voi nousta, jos eduskunta hyväksyy EVM:n osakepääoman korotuksen. EVM voi vaatia Suomea maksamaan 11,14 miljardia euroa EVM:n tappioiden kattamiseksi tai sen maksukyvyttömyyden välttämiseksi. EVM:n aiheuttamien riskien mittaluokkaa ei voida arvioida tarkasti.” Wikipedia.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Euroopan_vakausmekan...

Päätösvalta on säilytettävä kansallisissa käsissä.

Käyttäjän ReijoPaunonen kuva
Reijo Paunonen

Jukka, tuo perustuslakivaliokunnan lausunto jäi minulta huomioimatta/muistamatta.
Siis ymmärränkö nyt oikein, että tästä huolimatta asiasta ollaan keskustelemassa ja tuomassa päätöselimiin ihan vakavaan sävyyn?

Mikäli näin on, niin erikoistahan on.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Hallitus haluaa myydä koko maan kerralla, ei enää mitään näpertelyä.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Yritin hakea kirjoituksesta Suomen osallistujaa ja hyväksyjää EUn huippukokouksessa 12/2018 hyväksyjälle viime joulukuun kokouksessa raamisopimukseen. Enpäs sitä löytänyt ja syykin lienee selvä, koska keskustaa ja Sipilää ei haluta nostaa tikun nokkaan oman puolueen edustajan taholta.
https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publis...

Kerrataan nyt tapahtumien kulkua ainakin osittain. EVM asia oli jo eka kerran käsillä Eurohuippukokouksessa 18.10.2018. Kokoukseen osallistui pääministeri Sipilä. https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publis...

https://www.consilium.europa.eu/fi/meetings/euro-s...

SuVP 17.10.2018 ei sisällä selväsanaista käsittelyä EVM:n muuttamisesta yksimielisyydestä määräenemmistöpäätöksiksi. Kansalaisille ei anneta ennakkoon näinkin tärkeistä asioista tietoa. Huomattava on myöskin ettei perustuslakivaliokunnan käsittelyä ole ainakaan vielä edellytetty, vaikka näyttää kuitenkin PerVL:ssä käsitellyn (alla ote) Pääministeri Sipilä on jättänyt huomioon ottamatta jo aiemman ja uuden perustuslakivaliokunnan kielteisen, joka ihme kyllä näyttäisi jokseenkin vastaavan PerVL:lle valtioneuvoston toimittamaa selvitystä. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KokousPoytakirja...

"Eduskunnan budjettivallan turvaamiseksi valtioneuvosto ei voi myöskään hyväksyä komission ehdotusta, että EVR:ssa rahoitustukiohjelmien hyväksymistä ja rahoitustuen maksamista, mukaan lukien luottolaitosten suora pääomittaminen, tai rahoitustuen hinnoittelua koskevat päätökset tehtäisiin yksimielisyyden sijasta vahvistetulla määräenemmistöllä. Eduskunnan budjettisuvereniteetin turvaamiseksi yhteistä varautumisjärjestelyä koskevat päätökset tulee tehdä yksimielisesti.
Edellä esitetyn perusteella valtioneuvosto ei kannata asetuksen hyväksymistä, vaan katsoo, että EVM:ää tulee ainakin toistaiseksi kehittää voimassa olevan hallitustenvälisen EVM-sopimuksen pohjalta.

Määräenemmistöä noudattava päätöksenteko rahoitustuesta merkitsisi sellaista lisärajoitusta eduskunnalle perustuslaissa turvattuun budjettivaltaan, jota ei voida katsoa hyväksytyn perussopimuksilla ja niiden voimaansaattamislaeilla. Perustuslakivaliokunta yhtyy myös valtioneuvoston kantaan, jonka mukaan EVM:n pääoman siirtämistä EVR:oon koskevan sopimuksen hyväksyminen ja voimaansaattaminen koskettaisi rahoitustukea koskevan äänestyssäännön vuoksi
perustuslakia sen 94 §:n 2 momentissa ja 95 §:n 2 momentissa tarkoitetussa mielessä."
Valiokunnan lausunto PeVL 12/2018 vp

Kuinka ihmeessä Sipilä voi mennä lupaamaan, että Suomi hyväksyy 12/2018 huippukokouksessa alustavasti EVM päätökset rahoituksista tehtäväksi määräenemmistöpäätöksin?

Käyttäjän ReijoPaunonen kuva
Reijo Paunonen

Kiitos Sirpa selvennyksestä. Asia näyttäisi joka tapauksessa olevan nyt niin, että asiaa ollaan kuitenkin viemässä eteen päin.

Ei savua ilman tulta.

Nyt ollaan aivan erimittakaavan tilanteessa kuin mitä oltiin Kreikan tapauksessa.
Pieleen menevät toimenpiteet tulevat olemaan Suomelle kerrannaisvaikutuksineen katastrofaaliset tulevina vuosina.

Siksi nostin tämän asian esille, vaikka ei siitä kaikissa piireissä pidetäkään.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Kokoomuslaiset ovat jatkuvasti huolisaan kuinka työttömät vievät veronmaksajen rahat, mutta samat kokkareet ovat hiljaa kun ulkomaiset pankit ottavat veronmaksajilta miljardeja tukea omiin bisneksiinsä. Samaan sotkuun on sekaantunut sossutkin ettei mitään hyvää sanottavaa näistäkään kaistapäistä.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Faktaa:

Kreikalla oli maaliskuussa 2012 velkaa yhteensä 365 miljardia euroa, joista julkista saamista oli 306 miljardia euroa ja yksityistä 59 miljardia euroa. Kreikka-saatavat viiden suurimman maan osalta olivat: Ranska 101 miljardia, Saksa 99 miljardia, Italia 60 miljardia, Espanja 40 miljardia ja Hollanti 21 miljardia euroa.

Kolme vuotta myöhemmin saksalaisilla ja ranskalaisilla pankeilla oli enää noin 5 miljardin euron saatavat Kreikalta, joten lähes 200 miljardia euroa oli siirtynyt pikku hiljaa, asteittain ja ilman turhaa meteliä veronmaksajien piikkiin. Se otti aikaa kolme vuotta.

Määräenemmistöpäätöksen suhteen kannattaa olla mikroskooppisen tarkkoja.

Käyttäjän ReijoPaunonen kuva
Reijo Paunonen

Luultavaa on, että EU veronmaksajat joutuvat jälleen kerran maksumiehiksi. Sijoittajavastuuhan ei toimi Italiassa.
Tuleva kuvio tulee olemaan mielenkiintoista seurattavaa. Kauppa- ja sopimusaihioina tulevat olemaan ainakin haittamaahanmuutto, käypä työvoima, turvallisuuspolitiikka ja eri riippuvuudet energialähteistä. Suomen suuntaan vakuutellaan toimivaa EUn turvallisuuspolitiikkaa, jolla lyödään itse asiassa kiilaa transatlanttiseen yhteistyöhön ja brexit britanniaan, jos annamme sen tapahtua. Italia saa mitä tahtoo ja kustannukset hajaannutetaan. Vaikutukset tulenevat olemaan rakenteellisia. Helikopterirahoituksen ajat ovat ohi ja nyt alkoi käytännössä todellisen mällin toteuttaminen. Syyskuussa -18 maailman kaikkien keskuspankkien taseet alkoivat supistua. Globaalisti rahan tarjonta alkoi supistua. Ehkä tapahtumat johtavat lopulta 90 luvun Suomen tapahtumiin mutta huomattavasti suuremmassa mittakaavassa. Pankkikriisit sattuvat usein silloin, kun kaikkien varallisuuserien arvot laskevat.
Että tätä odotellessa.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Hyvä kun nostit tämän esille. Huomauttaisin että EVM:stä tulee riksaabeli jos siitä tehdään pankkiunionin takuurahasto. Sen riskit ovat kohtuullisen siedettävät valtioiden ehdollisena hätärahoittajana, koska se ei silloin pysty esimerkiksi Italiaa tukemaan pienen kokonsa vuoksi. Pankkitukeen voidaan hassata pienempiä eriä, joista tulee sitten isompi kupru. Pitäisin tuon linjan puhtaana, jos voi, eli ei suoraa pankkitukea tai pääomittamista.

Lisäksi huomauttaisin että ERVV (jonka kaikki jotenkin unohtavat!) on se oikea huojuva talo, koska se on ladattu täyteen Kreikan velkaa erittäin heikolla pääomarakenteella ja 165% ylitakauksilla.
Alunperin sen velat piti siirtää EVM:ää, jolloin EVM:lle ei olisi jäänyt juurikaan kapasiteettia muihin lisäriskien ottoon. Ehkäpä juuri tuon vuoksi näin ei tehty.

Seison vieläkin pitkälti vanhojen 6,5 vuotta vanhojen neuvottelusuositusteni takana vuodelta 2012, esim. pidän vieläkin "takuutuksia" ihan ok turvapatjana ERVV:n riskien rinnalla ja en toivo EVM:lle pankkitukea, enkä muutakaan sen roolin kasvattamisia. Lisäksi ei-euromaiden mahdollista pankkiunionia ei ainakaan tule taata euromaiden piikkin. Se nyt olisi pöljää taata ruotsalaistenkin riski ilman mitään korvausta. Onneksi eivät ole pankkiunioniin liittymässäkään näillä näkymillä.

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1114...

Toimituksen poiminnat